Eilen oli taas hartaasti odotettu (n. 6 viikkoa) käynti
Jukka Kankaan pöydällä. Sen verran on aikaisempia kokemuksia, että osasin
odotella paljon uutta informaatiota vasemmasta nilkastani ja kipeästä
akillesjänteestäni. Tähän mennessähän tässä n. 8 viikon aikana nilkkaani on
avattu toisen fyssarin toimesta kahdesti, olen käynyt ultraäänellä
kuvauttamassa akillesjännettäni ja saanut ortopediltä 6-8 viikkoa pakkolepoa,
mutta silti aina Kankaan vastaanotolle mennessä saa uutta tietoa ja oppii uutta
omasta kropastaan.. Ja voi kuinka oikeassa taas olinkaan.
Vasen nilkkani on siis pettänyt sisäänpäin ja akillesjänne on ollut kipeä. Kangas testasi nilkkaa ja eihän se taaskaan liikkunut oikeastaan mihinkään suuntaan normaalisti. Joihinkin suuntiin liikkuvuus oli tasan nolla. Pienen käsittelyn jälkeen nilkka toimi taas kuin uusi ja ”akilleskipu” ei ollut akilleskipua ollenkaan, vaan kyse oli nilkan sisäänpäin pettämisen takia liian koville joutuneesta ja kipeytyneestä Flexor Hallusis Longus jänteestä (/lihaksesta) [tuttavallisemmin isovarpaan koukistajalihas, jonka jänne kulkee ihan akillesjänteen kyljessä kiinni].
Eli ei mulla mikään akillesjänne ole ollut missään vaiheessa edes kipeä tai tulehtunut. JOS olisin päässyt Kankaan vastaanotolle heti silloin 8 viikkoa sitten, niin olisin varmasti juossut maratonin Munchenissä, olisin 90% varmuudella uuden PB:n omistaja, painaisin n. 9 kg vähemmän kuin nyt ja uusi kausi olisi pyörähtänyt jo liikkeelle pk-kauden ollessa jo pitkällä. Toisaalta on tässä hyviäkin juttuja tapahtunut muilla rintamilla, joten jotain hyvääkin on ylimääräisellä ajalla ja energialla päässyt tekemään.
Vasen nilkkani on siis pettänyt sisäänpäin ja akillesjänne on ollut kipeä. Kangas testasi nilkkaa ja eihän se taaskaan liikkunut oikeastaan mihinkään suuntaan normaalisti. Joihinkin suuntiin liikkuvuus oli tasan nolla. Pienen käsittelyn jälkeen nilkka toimi taas kuin uusi ja ”akilleskipu” ei ollut akilleskipua ollenkaan, vaan kyse oli nilkan sisäänpäin pettämisen takia liian koville joutuneesta ja kipeytyneestä Flexor Hallusis Longus jänteestä (/lihaksesta) [tuttavallisemmin isovarpaan koukistajalihas, jonka jänne kulkee ihan akillesjänteen kyljessä kiinni].
Eli ei mulla mikään akillesjänne ole ollut missään vaiheessa edes kipeä tai tulehtunut. JOS olisin päässyt Kankaan vastaanotolle heti silloin 8 viikkoa sitten, niin olisin varmasti juossut maratonin Munchenissä, olisin 90% varmuudella uuden PB:n omistaja, painaisin n. 9 kg vähemmän kuin nyt ja uusi kausi olisi pyörähtänyt jo liikkeelle pk-kauden ollessa jo pitkällä. Toisaalta on tässä hyviäkin juttuja tapahtunut muilla rintamilla, joten jotain hyvääkin on ylimääräisellä ajalla ja energialla päässyt tekemään.
Tiedän, että jossittelu on turhaa, mutta tässä tilanteessa
lähes pakollista. Lähinnä tunnen itseni idiootiksi, mutta kai tämä taas tästä
lähtee jos ja kun jalka alkaa taas kestämään liikuntaa edes jossain muodossa..
Tänään ainakin nilkka ei kipeytynyt 45 minuutin kevyestä pullari-uinnista + 10 minuutin
vesijuoksusta, joten parempaan suuntaan ollaan menossa!
Seuraava käynti JK:n pöydälle on varattuna 8.12 ja siihen
asti yritetään pitää nilkkaa auki erilaisilla jumpilla ja treeneillä. Ja kivun
mukaan lisäillä ohjelmaan airoobistakin treeniä. Juoksusta en haaveile, vielä.
Onnittelut! Tai siis, että tilanne ratkeaa lopulta ja valoa on tunnelin päässä, ei niin kaukana!
VastaaPoistaVarmaan jatkossa lienee olla vähintään nopeasti yhteyksissä JK:een, tai ihan säännöllisesti käydä alkuun hällä jso mahdollista, paikkojen kunnossa pysymisen takia? Sinälläänhän vaiva on vaan ikävä, mutta kuitenkin hoidettavissa ja ennalta ehkäistävissäkin aina?
Tsemppiä kuntoutukseen, ensi kausi vahvana! :)