keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Viikko "lepoa" takana

No niin, nyt olisi ensimmäinen viikko takana "pakkolepoa". Olen syönyt siis samalla vielä yhden tulehduskipulääkekuurin ja nukkunut yöni elmukelmun alla muhivan Mobilatin kanssa :)

Viime viikolla en keskiviikosta sunnuntaihin tehnyt yhtään mitään, mutta viikonloppuna päätä alkoi kiristää jo aika pahasti ja tällä viikolla olen käynyt aamuisin salilla heilumassa noin tunnin verran per päivä. Salilla olen tehnyt ainoastaan yläkroppaa ja corea, sekä venyttänyt akilleksia ja pohkeita parhaani mukaan. Myös nilkkajumppaa olen tehnyt 3 kertaa päivässä, jotta nilkkani alkaisi toimia vähän paremmin.

Mutta nyt kun viikko on lekurin tuomiosta kulunut, niin akilles on osoittanut paranemisen merkkejä. Turvotus (koko kropasta) on laskenut ja leposärkyä ei enään akilleksessa ole, eli eteenpäin tässä ollaan menty, ehkä. Täytyy nyt katsoa muutama päivä ilman kipulääkkeitäkin, että onko jänne edellenkin kivuton ja vasta sen jälkeen alkaa toivomaan parasta :)

Lekurin määräämiä eksentrisiä harjoituksia en ole uskaltanut ohjelmaan vielä ottaa, sillä mulla on sellainen tunne että tuo nilkka toimii sen verran päin persettä, että kyllähän tuo väärän asennon akillekseen aiheuttaa vaikka vastustavasta työstä onkin kyse. Odottelen niiden kanssa sinne 9.11 asti, jolloin pääsen J. Kankaan käsittelyyn. Uskon että tuon käynnin jälkeen olen taas huomattavasti viisaampi tulevasta.

Ja akilleksen kivun häviäminen ei ole ollut ainut edistysaskel jonka olen tässä viime päivinä ottanut. Olen nimittäin saanut räjähdysmäisen painonnousun rauhoittumaan! Paino pyöri "parhaimmillaan" yli 80kg, mutta nyt hieman alle. Toivottavasti pysyykin siellä, muuten pitää vaihtaa painoluokkaa ensi kauden kisoihin ;) Paino on kuitenkin sen 4-6kg yli ns. normipainon tällä hetkellä.

Mutta näillä mennään mitä on annettu. Ja näin.

2 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Edit: Jes! Tän kaltaista tekstiä vähän odottelinkin! Helppoa ei ole! Mutta ilona kautta! Vaihoehtojahan on tasan kaksi. Joko sitä tekee tai on tekemättä. Ja parempi näin! Hyvää Halloweenia! T. toinen nilkkavammainen :)

    VastaaPoista

Saat kommentoida ja kysyä ihan mitä vaan, vastaan niihin ihan mitä vaan....