Kisaraportti: Valencia Marathon 2016

No niin, projekti on nyt paketissa ja itse kisastakin on jo vuorokausi kulunut. Jalat on kipeät juoksusta, pää on kipeä After Runeista, on siis aika vetää kisaa yhteen J

Kisasta täytyy sanoa että se oli upeasti järjestetty, reitti oli nopea ja tunnelma katossa koko matkan ajan! Tämä kisa nousee mun maratonrankingissa samalle tasolle Berliin maratonin kanssa ja samalla lisään tämän listalle ’tänne pitää tulla uudestaankin’.

Kisan Expo-, maali- ja lähtöalueen ympäristö on todella näyttävää seutua...

Mutta palataanpas nyt eiliseen. Kisa starttasi klo 08:30, joten aamuihmiselle niin kuin meikäläinen, se ei tuottanut pienintäkään ongelmaa herätä aikaisin ja lähteä kohti kisapaikkaa. Oltiin mestoilla jo pari tuntia ennen starttia, käytiin tsekkaamassa lähtöjärjestelyt, varusteiden säilytysmestat ja muut paikat rauhassa valmiiksi. Pääsin starttaamaan vihreästä lähtöryhmästä, eli siitä heti eliitin selän takaa.

Pari tuntia lähtöön

Aamun sää oli hyvä. Tuulta oli varmaankin sen 4 m/s ja starttialueen lämpötila näytössä 14 astetta. Aurinko oli pilviharson takana, joten senkään puolesta ei kuuma tullut. Keli oli siis hyvä!

Alkuverkkailin pari kilometriä ja otin muutaman avaavan vedon. Kroppa tuntui hyvälle ja valmiille kisaan! Siirryin lähtökarsinaan noin vartti ennen lähtöä. Karsinassa odotteli jo Salosen Tuomo, joka oli starttaamassa ekalle maratonille (lisää tästä hieman myöhemmin J)

Olin päättänyt lähteä sitä 2.40 rajaa rikkomaan. Starttilaukaus pamahti ja lähtöviivan yli pääsin 5 sekuntia myöhemmin. Juoksu lähti omalla painollaan liikkeelle ja ekat kilometrit rullailtiin myötätuuleen ja taisi olla myös vähän myötämäkeäkin ja ekan vitosen väliaika 18'08 jäikin sitten kisan nopeimmaksi vitoseksi. Startti oli siis ”liian” kova, mutta ei siinä nyt tuon enempää pystynyt jarruttelemaan kun oli samalla myös kisan ”helpoin” vitonen tuulien ja maaston puolesta.

Vitosen jälkeen reitti sitten mutkittelikin sillä tavalla, että välillä mentiin myötäiseen tuuleen ja välillä vastaiseen. Varsinkin rannan läheisyydessä tuulen kyllä huomasi, varsinkin silloin kun se tuli vastaan. Vauhti hieman rauhottui ja kymppiin saavuin ajassa 36.50 (vitonen 18’40), joten melko rapsakkahan alku oli ollut, taas. Syke oli kuitenkin juuri siellä missä mulla aina on maroilla ollut, niin en siitä sen suurempia jaksanut huolestua.

Juoksuseuraa oli koko matkan ajan, muutamia pätkiä lukuunottamatta. Oma vauhti kun rauhoittui, niin takaa tuli muutamakin eri ryhmä ohi ja en niiden kelkkaan kuitenkaan uskaltanut lähteä. Ne taisivat olla ehkä 2.37-2.38 ryhmiä tai vastaavia..

Kympistä viitentoista kilometriin vauhti edelleen vähän laski ja sen vitosen väliaka oli 18’57. Nyt mentiin siis sitä 2.40 vauhtia, kun alku oli ollut reippaasti kovempaa. Samoin tultiin väli 15-20km jonka splitti oli 18’47. Jaloissa alkoi tuntua sellaista perus maratonväsymystä.

Puolimaratonin väliaika oli 1.18.52. Mietiskelin siinä vaiheessa, että todella tiukille menee 2.40 ajan kanssa, mutta olin tyytyväinen kulkuun, vaikka jalat olikin jo selkeesti väsyneet. Etukäteen oli selvää, että ensimmäinen puolikas on reittiprofiililtaan nopeampi kuin toinen ja reitin ainoat nousut olivat käytännössä välillä 23-33km.

Puolimaratonin jälkeen tuli sitten Salosen Tuomo selkä edellä vastaan. Tai no, oikeastraan hän näytti odottelevan minua siinä reitin sivussa.. Kysyin että mitäs helvettiä se nyt pelleilee? Vastaus oli, että se tuli tänne juoksemaan ainoastaan puolikaan :D Eli se siitä maraton debyytistä. Kusetusta oli koko juttu, saattana ;) Juoksi hä kuitenkin uuden puolikkaan ennätyksensä 1.10.xx. Hän oli juossut Coach-Nummelan kanssa, josta Aki sitten jatkoi matkaa..

Tuomo ”hölkkäili” mun vierellä kilsan tai kaksi ja tuossa vaiheessa taisin Tuomolle sanoa, että jalat aika väsyneet, tulee vielä raskas loppumatka. Ja siitä ne reitin ainoat nousut sitten alkoivat. 25km väliaika oli 1.33.34 (vitonen 19’00). Vauhti oli siis edelleen hidastunut. Tässä vaiheessa oli jo varma, että 2.40 ei tällä kertaa ole kyllä kovin realistista, koska edessä olisi vielä 8km reitin rankinta osaa.

HUOM! Vaikka tässä nyt on tullut mainittua useaan kertaan nuo mäet, niin eivät ne olleet isoja ja koko reitille kertyi Ambitin mukaan 113m nousua. Mutta kyllähän ne vaan väsyneillä jaloilla tuntuivat. Mutta reitti on siis todella tasainen ja nopea, ettei tästä saa vaan selittelyn makua tähän raporttiin ;)

30km ja kello löi 1.52.47 (vitonen 19’12) ja alkupuoliskolla ”varastoon” juostut sekunnit alkoivat huveta. Oltiin kuitenkin edelleen edellä hikinauhassa kiinni ollutta 2.40 vauhti taulukkoa (1.53.30)

Runner's High porukan näkemys hienoista juoksasuista :D Kiitos Sika-Tapsa

Sitten tuli se reitin rankin vitonen ja samalla hitain. 30-35km väli vei aikaa 19’43, eli aivan liikaa. Vauhti alkoi olla jo lähempänä 4min/km. 35km väliaika oli siis 2.12.30 ja ranteen taulukossa oli merkintä 2.12.25, ensimmäisen kerran oltiin tavoitetta jäljessä ja matkaa oli edelleen 7,195km jäljellä. Mahdollisuuksia oli siis vielä. Vaikka jalat olivatkin sieltä 15km nurkilta asti olleet väsyneet, niin ne eivät käytännössä missään vaiheessa pahentuneet vaan pysyivät käytännössä samantuntuisina.

35-40km oli sitten ”laskettelua” kohti maalia. Tuuli jotenkin kuitenkin pyöri sillä tavalla, että enemmän tuntui vastaiselta kuin myötäiseltä melkein koko ajan. Sain hieman kiristettyä vauhtia mäkisen osuuden jälkeen, mutta en tarpeeksi että olisi vikoilla kilsoilla sekuntien kanssa taistella. Tämän pätkän aika 19’25 ja oli selvää että 2.40 ei tässä kisassa tule alittumaan. Olin kuitenkin tyytyväinen sillä pystyin edelleen ylläpitämään ihan ok vauhtia ja jalat eivät sen pahemmin oireilleet. Pienen pieni nippaus oikeassa pohkeessa tuli 38km kohdilla, mutta pieni pala suolatabletista auttoi kuitenkin kroppaa unohtamaan asian. Olin samalla tyytyväinen siihen, että ennätys tulee alittumaan hienolla marginaalilla.

Viimeisillä kilsoilla unohdin kaikki maailman väliajat & tavoitteet ja annoin vain mennä samalla keskittyen siihen että homma kulkee juosten maaliin asti. Juoksu pysyikin hyvin kasassa ja vikat 2,195km vei aikaa 8’20 (3.47/km) joten jonkinnäköisestä loppukiristä voidaan puhua J

Maaliin siis saavuin ajassa 2.40.26 netto (2.40.21) ja se tunne kun tulet maratonilla maaliin! Se on vaan sanoinkuvaamattoman hienoa! Valenciassa maalisuora on vielä erikoisen hieno, kun viimeiset 100m on rakennettu veden päälle! Yleisöä oli molemmilla puolilla suoraa ja musiikki pauhaa. Maalissa kropan valtasi huikea maratononnellisuus ja samalla ajatus siitä että huikea 16-viiikon projekti oli tuota päätökseen kiitettävällä suorituksella!

Maalialueella vähän aikaa poukkoilua ja eväiden syöntiä & Akin kanssa jupailua. Aki oli jatkanut, Tuomon hypättyä radan sivuun, yksin ja juossut toisen puoliskon 3sek hitaammin kuin ensimmäisen ja hänen uusi ennätyksenä kirjataan nyt 2.21.29! On se kova ja ei ne "mäet" kaikkia haitannut!

Kisa siis sujui näin jälkikäteen analysoituna hyytyvänä. Mutta ei se niin pahasti hyytynyt kuin esimerkiksi edellisellä maratonillani kaksi vuotta sitten Berliinissä. Toinen puolisko oli siis 2min 47sek hitaampi kuin ensimmäinen (1.18.47//1.21.34). Juoksu oli kuitenkin vahvaa loppuun asti ja minkäännäköistä seinää ei ollut lähimaillakaan. Energiaa tankkasin myös matkan aikana enemmän kuin koskaan aiemmin, syöden 4 omaa ja 2 järjestäjien tarjoamaa geeliä. Tätä tulen jatkamaan tulevissakin kisoissa!

Olisikos kevyempi alkuvauhti jättänyt lisää virtaa toiselle puoliskolle ja haastavimpiin kohtiin? Vai olisikos jalat silti olleet yhtä jökiksessä niitä pikku mäkiä tarpoessa? Näitähän voisi jatkaa loputtomiin, mutta ei siitä mitään hyötyä olisi ja ennätys pysyisi silti 2.40.21 :D

Kisan jälkeen käytiin Burgereilla, josta suuntasimme Mestalla stadikalla katsomassa Valencia vs. Granada matsia ja sen jälkeen vedettiin After Runit aamuun asti. Oppikirjamaista palautumista ála Runner's High :D Kivaa oli ja paljon uusia ennätyksiä tuli meidän ryhmään eilen! Onnittelut kaikille niistä!

Omilla mestoilla @Mestalla

Palautusjuoma(t)

Energiaa viimeisille metreille AfterRuneilla...

Tämän pidempään en täältä paikan päältä jaksa jaaritella J Kirjoittelen myöhemmin sitten lisää spekulointia koko projektista, mutta se täytyy vielä sanoa, että kuluneet 16-viikkoa ovat menneet ns. täydellisesti, joten kyllä tämä meikäläisen lyhyen juoksu-uran tähänastinen huippuhetki on ehdottomasti! Kauden aikana tuli rikottua enkat 3000m, 5000m, 10km, puolimaraton ja maraton mittaisilla matkoilla!

Loppuun vielä ISO kiitos Ellulle & perheelle ylipäätään ja erikoiskiitos Coach-Nummelalle ja koko RH:n porukalle, jonka valmennuksessa on ilo olla!

Maratononnelliset :)

Niin ja lakun nappasi itselleen Rytkösen Hannu hieman alle 2.40 arvauksellaan.. Tuon lakun keskiviikkona duuniin :D